Heřmanovickin louhos ja luola

 
Olipa kerran, kun palasimme reissulta varhain illalla, näin hänet ensimmäistä kertaa bussin ikkunasta. Laskevan auringon säteet värjäsivät sen kalkkikiviseinät vaikuttavan vaalean oranssiksi, joka loisti niin pitkälle kuin silmä näki. Jo silloin ajattelin, että tämä paikka olisi näkemisen arvoinen, mutta minun piti tietysti odottaa joku perjantai.
 
 
Se toteutui vasta tämän vuoden lopulla...